Tietoa kaavoituksesta

Kaupunkisuunnittelun tärkein väline on kaavoitus. Kaavoitus ohjaa ympäristön eri toimintojen sijoittumista kaupungin alueella. Lisäksi se valvoo, että alueiden käytössä ja rakentamisessa huomioidaan muun muassa laki.

Kaavoitusohjelma

Kaavoituksen ajankohtaiset ja tulevat työt kootaan vuosittain laadittavaan kaavoitusohjelmaan (kaavoituskatsaus). Katsauksella tiedotetaan kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään sen sisältö ja kaupunginhallitus hyväksyy asiakirjan.

Muita tiedotuskanavia ovat tällä verkkosivustolla julkaistu kaavoitusta koskeva aineisto, kunnan ilmoitustaulu ja kaavan vaiheista kertovat kuulutukset paikallislehdissä. Lisäksi paikallislehdet tekevät juttuja ajankohtaisista kaavoitusasioista.

Kaavoitusprosessi

Kaavatasot

Kaavoituksessa on aina huomioitava laadittavan kaavan yläpuolella olevien kaavatasojen sisältö kaava-alueella. Ylin maankäyttöä ohjaava taso on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Maakuntakaava taas on otettava huomioon laadittaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa esitetään ne jatkosuunnittelussa huomioitavat tavoitteet, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kunnan alueelle tai erityyppisten aluekokonaisuuksien maankäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavana osayleiskaavana. Yleiskaava voi ohjata rakentamista siellä minne asemakaavaa ei ole laadittu, esimerkkinä asuinrakentaminen haja-asutusalueella tai tuulivoimarakentaminen. Raahen kaupungin alueella voimassa oleva yleiskaava muodostuu osayleiskaavoista. Voimassa oleva yleiskaava ohjaa asemakaavan laadintaa, joka on kaavoituksen tarkin suunnittelutaso.

Suunnitteluvaiheet

Kaavoitusprosessin suunnitteluvaiheet ovat vireille tulo, luonnosvaihe ja ehdotusvaihe. Kaavaprosessi päättyy, kun kaavaehdotus hyväksytään ja kaava tulee voimaan. Raahen kaupungin kaavoitusprosessissa käsittelyistä päättävät tahot ovat kehittämislautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavoitusprosessi on kuvattu jokaisen kaavoitustyön vireilletulon yhteydessä julkaistussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Nimensä mukaisesti suunnitelmassa esitellään muun muassa suunnitteluun osallistumisen mahdollisuudet ja niiden ajankohdat.

Harkitsetko rakennushanketta?

Asemakaavaa noudattavalle rakentamiselle voidaan lain mukaan myöntää lupa suoraan kaavan perusteella. Myös joissakin osayleiskaavoissa voi olla määritettynä perusteita rakennusluvan myöntämiselle esimerkiksi asumiselle tai tuulivoimalaloille. Asemakaavassa osoitettuja tontteja voi kysyä esimerkiksi mittausosastolta.

Onko sinulla käsissäsi hanke, joka näkemyksesi mukaan poikkeaa voimassa olevasta kaavasta? Kaavasta on mahdollista poiketa, mutta poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Taajama-alueella on voimassa asemakaava, josta on mahdollista hakea poikkeamista. Kylien alueella ja merkittävimmillä taajaman lähialueilla on voimassa yleiskaava, josta on mahdollista hakea poikkeamista. Yleiskaava-alueella rakentamiselle voi joka tapauksessa olla tarpeen hakea suunnittelutarveratkaisu. Sekä poikkeamisen että suunnittelutarveratkaisun ollessa kyseessä lupaprosessin käynnistämisestä tiedustellaan rakennusvalvonnasta.

Onko käsissäsi ehkä hanke, joka poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta oleellisesti? Tai vaatiiko yleiskaava-alueelle sijoittuva uusi toiminta asemakaavan laatimisen? Harkitsetko hanketta kaava-alueen ulkopuolelle? Uuden asemakaavan laatimisen tarpeesta tai asemakaavan muuttamisen mahdollisuuksista voi keskustella kaavoituksessa.

Kun ryhdyt suunnittelemaan rakentamista, ota selvää alueen kaavatilanteesta. Kaavoitukseen voi olla yhteydessä neuvontapalaverin sopimiseksi esimerkiksi sähköpostilla osoitteeseen kaavoitus [at] raahe.fi. Tarkemmat yhteystiedot löydät halutessasi kaavoituksen etusivulta. Neuvoa voi aina kysyä, toisenkin puolesta. Kaikki luvat ja kaavoitusaloitteet hakee kuitenkin tontin omistaja tai haltija itse.